Perjantaina oli todella paha olo koko iltapäivän lounaan jälkeen. Olo oli melkoisen tuskainen, mutta selvisin sittenkin päivän loppuun asti. Kotona meni pitkäkseni heti kun olin lenkittänyt koiran lähes hampaat irvessä

Sen hetken torkkujen tuloksena oli - rikkinäinen jääkaapin sähköjohto! Itku tuli kun huomasin vahingon. Koiralla oli pallo jumissa kaapin alla. Lähin kohde johon hampaat pystyi upottamaan harmituksesta oli pahainen johto. Monet tutut on huokailleet helpottuneena ettei sentään koiralle käynyt mitenkään. En kyllä jaksa uskoa että se ihan niin tyhmä on, että se ittensä sähköllä teloisi. Yritys toki on hyvä.

Hassua oli se järkyttävä hätä ja itku mikä tuli kun tajusin tilanteen. Pakkasessa ja jääkaapissa olevat ruuat menee pilalle ja hukkaan, niisk. Varasin jo hädässäni kaverin pakastimesta yhden laatikon ettei kaikkea tarvitse heittää pois. Mutta apu oli lähempänä kuin luulinkaan. Komistus on sen verran näppärä mies käsistään, että hän hurautteli paikalle reilun tunnin kuluttua ja korjasi johdon. VOILAA. Ei mennyt ruuat pilalle.

Lauantaina kävin kaupungilla ja sen jälkeen tein itselleni ruokaa kotona. Niinkin rankan päivän jälkeen nukuin kokonaiset 3 tuntia torkkuja ilta kahdeksaan asti. Alan muistuttaa itse vauvaa tällä unirytmilläni. =)

Tänään oli ensimmäinen aamupahaolo. Yleensä en syö aamulla kotona mitään, koska töissä on aamupala. Nyt tuntui jo aamusta siltä että pakko syödä viili. Töihin tultua söin mandariinin, mutta paha olo vain jatkui. ONNEKSI aamupuuro korjasi tilanteen ja olo on ollut melko hyvä sen jälkeen.

Toinen pahaolon muoto on se, että syön ruokaa normaaliannoksen ja siitä tulee huono olo. Tällä viikolla töissä näyttää olevan ihan hyviä keittoja, eli tästä selvitään.

Töissä olisi tänään yhteisjuoksulenkki. Pesin tossut kuntoon eilen ja pakkasin vaatteet, mutta oli pakko jättää kassi kotiin koska aamulla koiran kanssa lenkillä juostessani, rintoihin sattui niin pahasti että en voi kuvitella meneväni juoksemaan. Onneksi en lauantaina osanut uusia lenkkitossuja!