Eilen selvisi että minusta tulee yksinhuoltaja automaattisesti, kun lapsi on syntynyt. Eli huoltajuusmuodosta EI tarvitse vääntää peistä eikä neuvotella. ISO helpotuksen huokaus! Kuten tiedon kertoja sanoi, olisi outoa jos kaksi toisilleen vierasta ihmistä alkaisin kasvattaa yhteistä lasta. Siitähän niitä kahnauksia vasta syntyisi. Isyyden haluan kuitenkin tunnustettavan ja sitä myötä isä tulee saamaan tapaamisoikeuden jota hänen toivon todella käyttävän. Nähtäväksi sitten jää miten sen käy. Nyt olen kuitenkin todella helpottunut saamasti tiedosta huoltajuuden suhteen, olo keveni mielettömästi.

Muuten olo on pirteä ja täynnä halua alkaa touhuta joulujuttua kotiin, ahmia kauniita asioita blogeista ja kirjoista ja toisaalta alkaa rakennella pesää vauvalle. Iltaisin vain on nyt niin kovin paljon menoja että ainoat hetket touhuta on viikonloppuisin ja silloin pitää levätä ja käydä hoitamassa kauppa-asiat mitä arkena ei ehdi yms. Eli äitiyslomaa odotellessa -  vielä (vai sanoisiko enää) 5 viikkoa.. Alan jo olla aika valmis jäämään kotiin. Voinnissa ei toki ole mitään sellaista että sen takia, vaan ihan sen pesänrakentamisen vuoksi.

Useat naiset on todella ihmetelleet aikomustani kestovaippailla vauvan kanssa. Ilmeet ja asenteet eivät ole olleet mitenkään kannustavia. Toivon että pystyisin kokonaan kestoilemaan, mutta olen tyytyväinen jos edes osittain pysytyn. Kaavat vaippoihin löysin Suuret Käsityöt -lehdestä 01/08 ja 01/07ja niiden ompelujen pariin olisi tarkoitus päästä piakkoin. Samalla kertaa kun otin kaavat vaippoihin, jäljensin myös kaavat vauvan mekkoon ja housuihin. Niitä ajattelin surautella trikoosta saumurilla kasaan.

Ihanaa viikon jatkoa!

rv 29+3 ja +6,5kg