Voi perse. Kaikki se mitä kirjoitin tänne keskiviikkona on KADONNUT!!
Kokeilen nyt 27.12 uudelleen kirjoittaa niitä ajatuksia joita on tullut pyöritettyä.
Pari kysymystä:
- Olitteko te erossa mielestäsi jossain vaiheessa? Jos, niin miten pitkään?
- Olitteko etelässä lomalla loka-marraskuun vaihteessa? Arvaas mitä aviomiehesi kertoi siitä töissä - ai missä etelässä, turussa olen tämän rusketuksen saanut.
- Milloin tämä yksi kerta on sinun annettu ymmärtää tapahtuneen? Ja miten tarina muuten on muotoiltu?
VIIME kerran jälkeen en nukkunut seuraavana yönä kuin 3 h. Siitä seuraavana 5h ja sitten nukahtaminen on kestänyt jokainen ilta pari tuntia, yöllä herätessä olen vatvonut tätä paskaa ja taas aamulla herätessäni.
-Tuomas on tilivelvollinen sinulle tekemisistään, en minä. Joka tapauksessa olen sitä mieltä etten jatka elämistä peittelemällä herran tekemisiä. Viimeksi olin aika ällikällä löyty siitä mikä versio sinulla oli tiedossa ja aistin myös että olet aika hajalla näistä asioista ja tunsin että en halua hajottaa ja rikkoa enempää. VAIKKA selvästi syytätkin minua tapahtuneista.MUTTA kukakohan minun tunteitani ajattelee? Ei kukaan. Joten, T, ole niin ystävällinen ja selvitä tilanne nyt meille molemmille. Ilmeistä on myös se että olet valehdellut minulle siinä kuin Niinalle.
En myöskään ala kantaa tunnollani sinun juttujasi varsinkin kun lapsi kasvaa ja alkaa ymmärtää elämän menosta. Miltä sinusta tuntuisi kun joku tulisi sanomaan että lapsi kultaseni, olet vahinkolapsi. Ja kun se ei edes ole totta.
-Ethän N luule että pyydän srk perheasianneuv.keskukseen ihmisiä puhumaan vauvasta ja sen tulevaisuudesta JOS kyse olisi vahingosta?!
-Miten pystyt uskomaan T juttuja? Eikös se jo ole ihan selvä merkki petoksesta kun pitää saada puhua naispuolisen työkaverin kanssa?? Käsittämätöntä.
-mihin perustat sen että me olemme olleet tekemisissä viimeksi heinäkuussa? -- viikon 12 ultra oli juhannuksen jälkeen ja puolen välin eli viikon 20 ultra oli elokuun lopulla. Joten, kyllä, olemme olleet tekemisissä. yhteydenpito hyytyi siihen kun se oli yksipuolista ja minut jätettiin raskauteni kanssa yksi. Parisuhdetta en enää juhannuksen jälkeen ole halunnut, mutta kyllä, lapsi haluttiin yhdessä ja jokainen voinee kuvitella että on jaksanut ihmetyttää että MIES vain voi kääntyä 90 astetta ja kadota. Toistaiseksi en tiedä ystäväpiirissäni mitään vastaavaa. Tiedän monta nuorta isää 19, 20, 21 -v isäksi tulleita ovat kyllä vastuunsakantaneet. Mutta mites sitten onkaan, 33-v ja melkein DI ja ei osaa sen vertaa vastuuta kantaa.
T voit olla varma, että joku tulee ottamaan lapsen elämässä sen paikan jota sinulle on tarjolla. SINUN omalla vastuullasi on nyt lunastaa itse se rooli lapsen elämässä tai joku muu vie sen.
