Tänään poksuilee viikot taas. 33 viikkoa tuli täyteen ja nyt alkaa 34 viikko.

Kuluneella viikolla kävin koiran kanssa jälleen kerran eläinlääkärissä hakemassa antiobiootit ja tein koiralle ruokaa jotta se saisi mahdollisimman monipuolisesti mutta kuitenkin rajallisesti ruokaa, ettei allergia ärtyisi enempää. Tilasin meille 35eur aloe vera juoman 1l !! Aivan hullua, mutta tässä tilanteessa kun koiralla on vuoden 6. lääkekuuri on valmis tekemään melkein mitä vain. Monet on päivitelleet että tulee olemaan rankkaa sairaan koiran ja pienen vauvan kanssa. Toistaiseksi olen luottavaisin mielin että tästä selvitään kyllä. Koira kuitenkin antaa niin paljon että se peittää vaivan tunnun. Enemmänkin sitä on huolissaan ja valmis tekemään toisen eteen kaikkensa että olo olisi hyvä.

Torstai-illalla tuli neulahuovutettua kaunis valkoinen rintakukkanen. Se 1,5 tuntia teki hyvää mielelle kun kaikki ajatukset nollaantui hetkeksi. Pitäisi tehdä useammin käsitöitä ja askarteluja, mutta eiköhän tuokin aika koita kun saa viimein kodin järjestykseen.

Tänään olin hereillä jo kl. 7. Unta sain illalla/yölllä vasta kl. 1.00 aikaan. Nyt aamulla olen suunnitellut pieneen eteiseeni (245x118x60) säilytystilaa. Sinne pitäisi saada pyykkikori, imurille säilytys, koiran tarvikkeet ja ainakin osa kengistä.   Yhden version olen jo piirtänyt mutta pitää miettiä asiaa vielä toiseltakin kantilta.

Raskauden suhteen olo on ehkä parasta koko odotusaikana. Lantioon ei satu, eikä selkä vihoittele. Olo on suhteellisen pirteä verrattuna aikaisempiin kuukausiin. Ja pääsen jopa ottamaan muutamia juoksuaskeleita ilman että sattuisi mihinkään. Ja äitiysloman alku lähenee, eli 7 päivää töitä enää! Ihanaa.

Ai niin. Tällä viikolla alkoi perhevalmennus. Hiukan oli orpo olo yksinäisenä naisena kun 10 muuta äitiä oli miestensä kanssa paikalla. Mutta olin jo ehtinyt asennoitua tilanteeseen eikä tuntunut ollenkaan niin pahalta kuin olisi voinut. Mitään uutta en oppinut, mutta tilaisuus antoi vahvistusta omille ajatuksille.